22.10.2015

Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet

Helsingin käräjäoikeus oli 17.12.2013 antamallaan tuomiolla velvoittanut A:n suorittamaan S Oy:lle maksamatonta kauppahintaa ja korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen. A oli määräajassa ilmoittanut tuomioon tyytymättömyytensä. Valituksen määräpäivä oli ollut 16.1.2014. A:n valituskirjelmä oli saapunut käräjäoikeuden kansliaan 17.1.2014.

Helsingin käräjäoikeuden päätös 24.1.2014

Käräjäoikeus lausui, että oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan määräaika valitusta varten on 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu annettiin. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisen on toimitettava valituskirjelmä käräjäoikeuden kansliaan viimeistään määräajan päättymispäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valitusta, jota ei ole tehty määräajassa, ei oteta tutkittavaksi.

Kysymyksessä ollutta käräjäoikeuden tuomiota koskevan valituksen määräaika oli päättynyt 16.1.2014. A oli toimittanut valituskirjelmän käräjäoikeuden kansliaan 17.1.2014. Valitus oli näin ollen saapunut myöhässä.

Käräjäoikeus jätti valituksen tutkimatta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Ville Toppila.

Helsingin hovioikeuden päätös 31.3.2014

A haki muutosta käräjäoikeuden päätökseen ja esitti valituksessaan, ettei hänelle ollut ilmoitettu valituksen tarkkaa määräpäivää, joten hän oli laskenut ilmoitetun 30 päivän valitusajan itse. A:n mukaan kohtuullista olisi ollut, että tarkka määräpäivä olisi ollut merkittynä tuomioon.

Hovioikeus lausui, että se oli tutkinut käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden, eikä aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ollut.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Marjatta Möller, Tuomo Antila ja Ari Kyllönen.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Velkomusta koskevan riita-asian vastaajana ollut, ilman lainoppinutta asiamiestä tai avustajaa toiminut A oli Helsingin käräjäoikeuden 17.12.2013 kansliassa antamalla tuomiolla velvoitettu suorittamaan kantajana olleelle S Oy:lle maksamatonta kauppahintaa ja korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen. Käräjäoikeus oli lähettänyt A:lle tiedoksi tuomion niin sanotun lukukappaleen, jossa oli ollut mukana muutoksenhakuohjeet. Niissä oli ollut muun muassa ohjeet tyytymättömyyden ilmoittamisesta ja toimituskirjan toimitustavasta. Muutoksenhakuohjeissa oli lisäksi ilmoitettu, että määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisun julistamis- tai antamispäivästä.

2. A oli määräajassa hyväksytysti ilmoittanut tuomioon tyytymättömyytensä. Koska A ei ollut tilannut jutun toimituskirjaa, käräjäoikeus ei ollut sitä eikä siihen liitettyä valitusosoitusta hänelle toimittanut. Käräjäoikeus ei ollut toimittanut A:lle myöskään erillistä valitusosoitusta.

3. Valituksen toimittamisen määräaika oli päättynyt 16.1.2014. A oli toimittanut valituskirjelmänsä käräjäoikeuden kansliaan vasta 17.1.2014 eli myöhässä. Tämän vuoksi käräjäoikeus oli 24.1.2014 antamallaan päätöksellä jättänyt valituksen tutkimatta. Valituksessaan hovioikeudelle A on vaatinut, että valitus tutkitaan, koska hänelle ei ollut ilmoitettu valitusajan päättymispäivää. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

4. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko käräjäoikeus menetellyt virheellisesti jättäessään antamatta valitusosoituksen A:lle. Mikäli käräjäoikeuden katsotaan menetelleen virheellisesti, kysymys on myös siitä, mikä vaikutus valitusosoituksen antamatta jättämisellä on ollut A:n muutoksenhakuoikeuden käyttämiselle.

Muutoksenhakuohjeet ja valitusosoitus

5. Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin kuuluu oikeus hakea muutosta. Asianosaisen oikeusturvan toteutuminen tältä osin edellyttää sitä, että tuomioistuin valitsee muutoksenhakua koskevien säännösten perusteltavissa olevista tulkintavaihtoehdoista sellaisen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista.

6. Korkein oikeus toteaa, että muutoksenhakua koskevalla tuomioistuimen ohjauksella on asianosaisen oikeusturvan kannalta tärkeä merkitys. Tätä ohjausta käräjäoikeuden tulee oikeudenkäymiskaaren 25 luvun mukaan antaa kahdessa vaiheessa: ensiksikin asianosaiselle annetaan muutoksenhakuohjeet samalla kun käräjäoikeuden ratkaisu julistetaan tai annetaan; ja toiseksi asianosaiselle pitää antaa valitusosoitus sen jälkeen, kun asianosainen on päättänyt hakea muutosta.

7. Muutoksenhakuohjeita koskevan oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 3 §:n mukaan käräjäoikeuden on samalla kun se julistaa tai antaa ratkaisunsa ilmoitettava, mitä muutoksenhaussa on noudatettava. Saapuvilla olevalle asianosaiselle on annettava kirjalliset ohjeet muun muassa tyytymättömyyden ilmoittamisesta, muutoksenhakemisesta hovioikeuteen ja ennakkopäätösvalitusmenettelystä. Ohjeita ei kuitenkaan tarvitse antaa syyttäjälle eikä muullekaan asianosaiselle, jos se havaitaan ilmeisen tarpeettomaksi. Näin on tavallisesti silloin, kun asianosaisella on lainoppinut avustaja.

8. Valitusosoitusta koskevan oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan kun tyytymättömyyden ilmoitus on tehty ja hyväksytty, on asianosaiselle annettavaan käräjäoikeuden ratkaisun jäljennökseen liitettävä valitusosoitus. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on mainittava muutoksenhakutuomioistuin sekä valitusajan päättymispäivä. Siinä on selostettava säännökset valituksen perilleajamisesta, jatkokäsittelyluvasta ja lupaperusteista sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä. Lisäksi valitusosoitukseen on sisällytettävä vastaavat tiedot vastavalituksesta sekä ennakkopäätösvalituksesta sen mukaan kuin oikeudenkäymiskaaressa säädetään.

9. Korkein oikeus katsoo, että oikeudenkäymiskaaren 25 luvun sääntelyn tarkoitus voidaan ymmärtää siten, että muutoksenhakuohjeet ovat pääpiirteiset ohjeet muutoksenhakemista harkitsevalle. Valitusosoitus on taas laajempi ja yksityiskohtaisempi ohje sellaiselle asianosaiselle, joka on päättänyt hakea muutosta (ks. HE 184/1977 vp s. 18 ja 21 sekä HE 33/1997 vp s. 39). Tämä ilmenee muun muassa siitä, että tässä asiassa merkityksellinen valitusajan päättymispäivä on määrätty ilmoitettavaksi valitusosoituksessa eikä muutoksenhakuohjeissa. Tavallisesti muutoksenhakuohjeissa ilmoitetaan valitusajan määräaika päivien lukumääränä eli 30 päivänä ratkaisun julistamisesta tai antamisesta.

10. Korkein oikeus toteaa, että valitusajan päättymispäivän ilmoittaminen on asianosaisen muutoksenhakuoikeuden turvaamisen kannalta selvempää ja turvallisempaa kuin pelkän määräajan ilmoittaminen. Jos hänellä on tiedossaan pelkkä määräaika, hän joutuu selvittämään valitusajan päättymispäivän laskemalla ja säädettyjen määräaikain laskemista annettua lakia (150/1930) soveltamalla.

Valitusosoituksen antamista koskevat säännökset ja niiden tulkinta sekä soveltamiskäytäntö

11. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 3 §:n mukaan muutoksenhakuohjeita ei tarvitse antaa kaikille, esimerkiksi oikeudenkäyntiasioita ammatikseen hoitaville. Sen sijaan valitusosoituksen antamisesta ei luvun 11 §:ssä ole säädetty vastaavaa poikkeusta kuin muutoksenhakuohjeiden antamisesta. Tällaisen sääntelyn vuoksi mainittua 11 §:ää on perusteltua tulkita siten, että valitusosoitus on annettava aina, kun hyväksytty tyytymättömyyden ilmoitus on tehty.

12. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 11 §:n mukaan valitusosoitus on liitettävä asianosaiselle annettavaan käräjäoikeuden ratkaisuun. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan asianosaisille annetaan toimituskirjana jäljennös käräjäoikeuden tuomiosta. Riita-asiassa kantajalle annetaan toimituskirja ilman eri pyyntöä. Maksu siitä sisältyy käsittelymaksuun, jonka kantaja on velvollinen suorittamaan. Vastaajalle toimituskirja toimitetaan ainoastaan silloin, kun hän on erikseen sitä pyytänyt. Tällöin vastaaja on velvollinen suorittamaan toimituskirjasta jäljennösmaksun.

13. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 11 §:ssä säädetty menettely valitusosoituksen liittämisestä ratkaisuun on peräisin ajalta, jolloin muutoksenhakija oli velvollinen liittämään alioikeuden ratkaisun valituskirjelmäänsä ja näin ollen myös lunastamaan ratkaisun ja muut toimituskirjat (ks. oikeudenkäymiskaari 25 luku 11 §:n 1 momentti ja 16 § sellaisena kuin se oli laissa 661/1978). Kun velvollisuudesta ratkaisun ja toimituskirjojen liittämisestä valituskirjelmään on luovuttu ensin riita-asioissa vuonna 1993 ja sitten rikosasioissa vuonna 1997, asianosaisella ei ole ollut enää tarvetta hankkia itselleen käräjäoikeuden ratkaisun virallista maksullista jäljennöstä.

14. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 11 §:n 1 momentin sanamuoto mahdollistaa tulkinnan, että käräjäoikeus olisi velvollinen antamaan asianosaiselle valitusosoituksen ainoastaan siinä tapauksessa, että hänelle annetaan toimituskirja. Kun otetaan huomioon sanotun säännöksen tarkoitus turvata perustuslaissakin edellytetty asianosaisen oikeus muutoksenhakuun, tällaista tulkintaa, jossa ratkaiseva merkitys annetaan valitusosoituksen toimittamistapaa koskevalle ja edellä todetuin tavoin jo kumottuun lainsäädäntöön perustuvalle ilmaisulle, ei voida pitää hyväksyttävänä. Tulkintaa ei voida pitää hyväksyttävänä myöskään asianosaisten yhdenvertaisuuden kannalta, koska se voi johtaa siihen, että vastaaja, joka ei tahdo tai ei ymmärrä oma-aloitteisesti tilata toimituskirjaa, ei saa valitusosoitusta. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että valitusosoituksen antamatta jättäminen tyytymättömyyttä hyväksytysti ilmoittaneelle asianosaiselle sillä perusteella, ettei hänelle anneta toimituskirjaa, on menettelyvirhe.

15. Jos menettelyvirheen todetaan tapahtuneen, on seuraavaksi ratkaistava sen vaikutus. Asiaa ei ole laissa säännelty, mutta Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 1991:140 kysymys on ollut esillä. Tapauksessa alioikeus oli antanut suulliset muutoksenhakuohjeet. Asianosaista oli tällöin edustanut lainopillisen koulutuksen saanut asiamies. Näissä olosuhteissa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 11 §:ssä tarkoitetun valitusosoituksen antamatta jättäminen ei ollut sellainen seikka, jonka johdosta myöhään tehty valitus olisi voitu tutkia.

16. Ratkaisusta ilmenee, että valitusosoituksen antamatta jättämisen oikeusvaikutusta on arvioitava sen yleisen menettelyvirheitä koskevan periaatteen pohjalta, jonka mukaan merkitystä annetaan sille, onko menettelyvirhe vaikuttanut tai voidaanko sen otaksua olennaisesti vaikuttaneen valituksen myöhästymiseen.

Korkeimman oikeuden kannanotto

17. A, jolla ei ole lainopillista koulutusta, on toiminut asian käräjäoikeuskäsittelyssä ilman lainopillista apua. Hän on saanut käräjäoikeuden tuomiosta tiedoksi niin sanotun lukukappaleen ja muutoksenhakuohjeet, joiden mukaan muutoksenhaun määräaika on 30 päivää tuomion antamisesta tai julistamisesta. Hän on ilmoittanut hyväksytysti tyytymättömyyttä tuomioon, mutta ei ole erikseen pyytänyt käräjäoikeudesta toimituskirjana tuomion jäljennöstä. Asian ratkaisseen käräjätuomarin Korkeimmalle oikeudelle antaman selvityksen mukaan Helsingin käräjäoikeuden yleinen käytäntö on, että vaikka riita-asian vastaaja olisi ilmoittanut tuomioon tyytymättömyytensä, maksullista toimituskirjaa valitusosoituksineen ei toimiteta hänelle, ellei hän sitä erikseen pyydä. Näin oli menetelty myös tässä asiassa. Tästä syystä A ei ole saanut valitusosoitusta, josta olisi ilmennyt valitusajan päättymispäivä.

18. Korkein oikeus katsoo edellä kohdassa 14 mainituilla perusteilla, että käräjäoikeudella on tällaisessa tilanteessa velvollisuus antaa riita-asian vastaajalle valitusosoitus, josta ilmenee muun ohella valitusajan päättymispäivä. Kun näin ei ole tehty, kyseessä on käräjäoikeuden menettelyvirhe.

19. Näissä olosuhteissa Korkein oikeus katsoo, että A:n valituksen myöhästyminen on johtunut tai sen voidaan otaksua olennaisesti johtuneen siitä, ettei käräjäoikeus ole toimittanut hänelle valitusosoitusta, josta valitusajan päättymispäivä olisi ilmennyt.

20. Kun A:n oikeus muutoksenhakuun on jäänyt puutteelliseksi tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymisestä alkaen, hänellä on oikeus saada lain mukainen valitusosoitus, jota noudattamalla hän voi hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon 17.12.2013.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös ja Helsingin käräjäoikeuden päätös 24.1.2014 nro 3477 kumotaan. Asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee antaa uusi valitusosoitus käräjäoikeuden tuomioon 17.12.2013 nro 13/69045 tyytymättömyytensä ilmoittaneelle A:lle. Valitusosoituksessa mainittava valituksen päättymispäivä on laskettava siitä päivästä, jona käräjäoikeus antaa valitusosoituksen. Valitusosoitus on toimitettava A:lle.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kitunen, Pertti Välimäki, Hannu Rajalahti, Jorma Rudanko ja Mika Huovila. Esittelijä Tiina Väisänen.